Vapaapäivä vertaa vailla

Kauan odotettu vapaa-päivä, näistä kotiäidin hommista niitä saa vain pari vuodessa.
Lähdin ja heti kohta juhlallisesti loisti punainen öljykannun kuva koetaulussa. Käyttöohjeessa sanotaan (siis olen lukenut sen 12 vuotta sitten kun tuon auton ostin) Älä aja, jos valo palaa. Soittelin siis matkahätäpalveluun ja kehotettiin kuitenkin ajamaan huolto-asemalle, sinne siis, ja hellä nakutus alkoi konepellin alta. Tarkistin öljyt - juu öljyä oli. Hinausauto paikalle siis, paitsi, että sillä kesti 3 tuntia. Muitakin romuja oli kiskottavana.
Kävelin siis kotiin syömään. Kahvitkin ehdin juoda. Hinausauton mukana korjaamolle (ei tässä kaupungissa Volkkareita korjailla) ja sinne järjestelivät myös vuokra-auton. Meinasin jäädä vielä lukkojen taakse, kun siinä sovittelin kahta turvaistuinta ja lasten rattaita pikku Poloon, eikä huomanneet tietysti kun koko piha oli autoja täynnä. Ja pimeäkin jo oli tullut.
Kotiin lämpimään saunaan, kylvetettiin tenavat ja sitten vielä itse löylyyn, paitsi, että automatiikka sammuttaa saunan ja Faarenheittejä nousi ilmoille 58.
Arvatkaapas missä kohtaa kuitenki sihisi?
Auto vanhus saa, ehkä hyvällä tuurilla, huomenna kuulla kohtalonsa. Sillä voihan olla, että vakavan sydänkohtauksen jälkeen, priorisoinnissa tulee selväksi deaktivitointi. Nauroivat korjaamolla kun kyselin roskalavan kokoa - huomenna saattaa hymy hyytyä.