Vintage tiput

Tiput tulivat jo -no, ei ne vielä jääneet ikkunalle. Nämä siis ihan oikeasti vanhoja.
Saman tyyppisiä joulupukkeja näin jossakin nettikaupassa joulun alla, mutten raaskinut tilata.
Lidlistä ostin syksyllä tasetteja ja kymmenestä mukulasta tämä yksi nyt suostui kukkimaan.
Huvitti, kun Jean de Arc Living-lehdessä oli, lähes identtinen alpakka-muki, löysin tämän kirpparilta 0,5€.
Kirppikseltä löysin myös Lassietec housut ja takin Tiukuselle 5€. Ompelin housun sauman ja teippasin vedenpitäväksi - nyt on parempi kuin uusi - uudessa kun ei kaikkia saumoja ole teipattu.

***
Kuolaisin myös Odd Molly vaatteita (kauppiaalle tiedoksi. että en kirjaimellisesti kuolannut) sisustuspuodissa. Mutta kyllä ! 179€ paitapuserosta! En meinannut uskoa silmiäni! Siis vanha tonni!

Porkkanoita, perunoita

Lasten herkkupuotiin ompelin vähän terveellisempääkin purtavaa.
Tällä kertaa porkkanoita ja perunoita, suunnitelmissa on myös vihanneksia.

***
Ja lumitöitä tietenkin tehtiin TAAS!
Aloin jo pohtia, minkälaisessa kuravellissä saadaan keväällä kahlata. Sillä saattaa olla, ettei lumi keväällä, vain yhtenä aamuna, ole kaikki hävinnyt ja tilalla kukkii krookukset.
Toisaalta, jos se sulaa nopeasti, se varmaankin vie meidän polun (joka siis johtaa ulko-ovelle).
Niin tai näin - tästä tuskin seuraa mitään erityisen hyvää. Useat tuntemani ihmiset tuntuvat olevan sitä mieltä, että ollaan jo siinä "ei hyvää"-vaiheessa.
Lumityö on kivaa ! (niin luulisin, tai ainakin vyötäröni on sitä mieltä)

Vanhoja fotoja

Eteisen uuteen imagoon sopii vanhat kuvat.
Ja Photoshopilla saa omista tehtyä, kun ei satu omistamaan yhtään aidosti vanhaa.
Vielä kun teen kaikista vähän eri efekteillä.
Google tarjoaa tähän todella monta hyvää linkkiä. Osa ihan videoina, eli onnistunee kokemattomaltakin Photaristilta.

Lisää lunta

Talvimyrsky riepotteli eilen ihan kunnolla.
Meillä oli kylmä - siis sisällä. Tämä kun ei ole mikään matalaenergiatalo! Tai siis on - hyvin vähäinen määrä lämpöenergiaa pysyy sisällä. Villasukkaa, -paitaa ja -vilttiä vaan koko porukalle.

Pääsiäskortteja valmistuu ihan päivittäin. Lapset pysyy, siinä hommassa, aika hiljaa ja paikallaan keittiönpöydän ääressä tunti tolkulla. Mies kun nukkuu yövuorojen jälkeen.
Pojat pantiin lumitöihin ja me tytöt lämmitetään sauna (sisäsauna sähköllä).

Hammaskeijulle

Ompukan saman ikäiseltä ystävältä lähti jo ensimäinen hammas. Hänelle annettettiin hammastyynystä ensimäinen koekappale. Tämä tyyny jää meille kotiin, odottamaan kaikkia irtoavia maitohampaita.
Velouri on mukavan pehmoista ja kiva ommella, joten tein näitä samantein useampia. Menen lastenkirpparille maaliskuussa ja ajattelin kaupitella siellä. Ihan kuin minulla ei olisi jo riittävästi sinne kirpputoritavaraa ??!

Perjantai

Kuume on voitettu!

Erilainen päivä alkaa Hesburgerin liukumäessä liukuen ja ranskiksia napostellen.
(näin siis lapset).
Kävin työpaikalla hakemassa askartelutarpeita, taas saatiin kivoja papruja.
Kirppiksellä ostelemassa munakuppeja pääsiäiseksi.
Miehen siskon eläikaupassa (siis onko nimitys nato?) katsomassa Salattut Elämät sarjan käärmettä Ritvaa, josta sisäpiirin tietona kerrottakoon, että se on uros.
Sitten vielä askartelua ja leikkiä koko illan.
Ihanaa huoletonta perjantaita!

Kylppärin oveen tein tarratekstin.
Kylpyhuoneessa luulisi olevan kylpyamme, vaan näinkin pienessä niitä on kaksi.
Tiukusella on se perinteinen lastenamme ja Ompukalle Etolasta vähän isompi. Oikeastaan se on kai pyykin/matonpesuun tarkoitettu. Harmi, ettei siinä ole pohjatulppaa, mutta kunnon loiskutuksen jälkeen, pois kaadettavaa vettä ei juurikaan ole.

Reseptejä

Olen kirjoitellut lempireseptejäni (ei niitä ole monta) tietokoneelle.
Tänään printtailin ne sitten vihdoin.
Aika hauskoja papereita vai mitä? Tulivat paperiaskartelu lehden mukana.
Vielä meinaan laminoida, jotta kestävät keittiössä, niin ja nitoa kirjaksi.

Pitihän niistä korttejakin tehdä.

***
Me ollaan kipeitä, Ompukka ja minä - kuumetta on ja oksennetaan.
Tiukunen on vielä säästynyt ja mies oli kipeä jo viime viikolla.
Tässähän voisi puuhata vaikka mitä - kun on näin vaisua porukkaa - vaan kun jaksaisi.

Kun yksi ei riitä!

Nyt ei kyse tietenkään ole miehistä vaan kattokruunuista.
Pimeä väistyköön!
Mieheni osti lempparivärisiä tulppaaneja ystävänpäivä lahjaksi.

Eteiseen hankin myös loistoa.
Näyttää muuten olevan kirjaimet vinossa tuossa seinätekstissä.
Olen siis virallisesti vanha - vain vanhat ihmiset pitävät kristallikruunuista - eläköön vanhuudenpäivät!

Kuumaa kaakaota

Olen hurahtanut kaakaoon.
Enkä mihin tahansa, vaan nimenomaan tähän.
Ei ihan yhtä makea kuin O'boy.
Tosin juon tätä riisimaidolla - tavallista en voi käyttää.
Bonuksena tuo reilunkaupan meininki ja ekologisuus.
Mutta maku on hyvä, myös muksujen mielestä.
Ostan tätä ihan Prismasta.

Alpakkaa ja lasikupuja

Löysin kirpparilta sopivan kokoisen alpakkalautasen lasikuvulle, ei siis tälle.
Intoa puhkuen kahlasin vielä lisää kirpputoreja, etsien lisää lautasia, sillä neljästä lasikuvusta puuttuu sellaiset. (Kuvut ovat Ne mieheni työpaikan roskalavatuomiosta pelastetut).
Lautasia ei löytynyt - vaan -Zadaa- uusi entistä isompi kupu!
Pientä naarmua on, eikä kovin vanhanaikainenkaan, mutta kokoa reilusti.
Ja mitä sitä nykymaailmassa kolmella eurolla voi saada?
Paitsi, että lautasia on etsittävä entistä enemmän.

Kultaista säihkettä

Odottamani kristallikruunu saapui tänään.
Kohennusta saatiin olohuoneen kattoon, sillä siellä roikkui Ikeasta hankittu ja jo hieman repeillyt paperivarjostin.
Nyt kyllä säihkyy!

Köyhän hopiata

Tämän päivän kirppari kierros täydensi lusikka-haarukka-veitsi varastoja.
Alpakkaa löytyy nyt monessa muodossa.
Mummovainaat kääntyilevät pian haudoissaan, kun ajattelin näistä askarrella, ties mitä.

Kylmää pakoon

Eilen paettiin siis porukalla Karibian Meren Merirosvoleikkiin.
Kaikille tehtiin silmälaput ja huivit kietaistiin päähän. Me tytöt saatiin vielä hulmuavat hameet. Käännettiin iso pöytä ylösalaisin ja levitettiin viltit ja peitot jalkojen varaan, laivan kyljiksi.
Piirrettiin "meripäälippuja". Äkkiä sipaistiin miekat talouspaperirullan hylsyistä. Päällystettiin kauniiksi paperilla. Verho roikkumaan katosta & lampusta, pitihän purje olla.
Ompukka oli kapteeni.
Mieheni piirsi aarrekartan kun valmistin iltapalan aarrearkkuun.
Löytämisen riemu oli valtava (vai oliko se vain hämmästys) kun keittiön pöydän alla oli voileivät ja pillimehut pahvilaatikossa.
Olihan siellä jalokiviä ja helmiäkin.
Sain nimittäin valita mitä halusin, äitini "aarteista" jotka olivat hänelle tulleet muutamista jäämistöistä.
Lopulta lapset suorastaan kaatuivat väsymyksestä.
Täytyy leikkiä sitä leikkiä toistekin.