Hei pitkästä aikaa!
Meillä on eletty varsin vaihteleva vuosi. Viimeinen blogipäivitys näyttää olevan itsenäisyyspäivältä. Ollaan marraskuussa muutettu väliaikaiseen asuntoon, joka onneksi on omakotitalo ihanalla pihalla. Heti sen jälkeen purettiin vanha talo - olipa homma onneksi apuun riensi ystäviä ja sukulaisia. Helmikuussa tuli räjäytysfirma ja posautti kallion tiehensä. Siitä siirrettiin satakunta kuorma-autollista kalliomurskaa pois. Kovat kivut ja mieletön stressi vei talvella voimat ja keväällä pääsin vihdoin krooniselle kipulääkitykselle.
Kevättalvi jännättiin pakkasia ja tehtiin perustustöitä. Pahin kauhu iski kun oltiin valettu antura (tehty myös styroksisuojaukset) -juuri lauhalla kelillä, niin eikö sitten tullut maanjäristys NIIN maanjäristys- eipä olis uskonut suomen oloissa, että voi vaikuttaa betoninkovettumislujuuteen. Loppu hyvin kaikki hyvin. Sitten iski takatalvi ja jäätiin jälkeen aikataulusta, niinpä piti siirtää talopaketin toimitusta. Tätä taloahan tehdään omin voimin - mieheni, isäni ja minä. Talopystytys alkoi juhannuksen jälkeen ja viimeviikon perjantaina saatiin juhlia harjakaisia. Eilen talotehtaan asentajat saivat aluskatteen lähes valmiiksi eli harjalta puuttuu enää suikale.En kyllä ymmärrä miksi. Nyt ei siis enää pieni sade haittaa. Puutarhasta ei ole juuri mitään jäljellä, vaikka kuinka yritin kasveja jemmata, niin aina joku keksi heittää putkikieppejä juur kukkapenkkiin tai peltilevyjä rodojen päälle. Lapsille kuuluu hyvää. Ompukalta on irronnut monta hammasta, niinkuin kuvasta näkyy. Tiukunen puolestaan on oppinut vaikka mitä. Ensikuussa lapset aloittavat päiväkodin ja minä puolestani olen töissä käynyt jo pari kuukautta. Ja paras juttu - ostin vihdoin uuden kameran.
kaikkea hyvää kesääsi
Hattaramaa