sunnuntai 26. lokakuuta 2008

Risusydän


Oli pakko tehdä kransseja koivunoksista ja sitä varten kaadettii pari pientä koivua. Kaunein kuitenkin tuli risusydämestä ja tarkoitus olisi vielä laittaa tuonne sisälle jotakin.. niitä sellaisia hiottuja lasinpaloja tekisi mieleni. Livenä sydän näyttää minusta kuitenkin paremalta, tuossa kun tulee salamasta pahat varjot.
Eilinen meni lukiessa kirjaa. Luin Jäähyväiset Einolle kirjoittanut Johanna Ervast. Se oli syvältä koskettava kirja eikä lukeminen sujunutkaan ilman kyyneliä. Sitä kirjaa ei voi kertoa - se on luettava tai jätettävä lukematta. Sitä taas muistaa nauttia huonoistakin päivistä.
Hieman vastapainoa haikealle ja surulliselle päivälle sain illalla netistä surfaten kaikkea maailman ihanuuksia (upeita sisustuskuvia). Nyt on sitten pää taas täynnä ideoita ja pakko päästä toteuttamaan niitä. Ihka ekaks' eteinen saa uuden asun. Meidän eteinen on oikeesti tuulikaappi ja neliöitä kolme. Kuitenkin siihen pitää mahtua ihan kaikki joten se on kattoon asti täysi. Yritä siinä nyt sitten tehdä kaunista!! Sitä kutsutaan kai haasteelliseksi. Toivottomaksi minä sitä sanoisin. Tänne kotiin pitää saada valkoista ja valkoista ja vielä valkoista ( taidankin kaivata lunta niinkuin Omppukin). Kävin Hannun kellarissa sirkkelöimässä lauantaina lasten kanssa ostettuja vanereita jos vaikka saisi edes sen karmean sähkötaulun eteisestä peiteltyä jollakin kauniimmalla.

2 kommenttia:

  1. Kaunis kranssi! minäkin oon haaveillut tekeväni joskus ihan itse kranssin, mutta toistaiseksi kranssipohjat on kumminkin tullut hankittua valmiina...

    ja tuo namihylly on aivan ihana! meillä ei kyllä kovin kauaa namit säilyisi purnukoissaan =D

    kauniita ompeluksia ja tunnelmaa myös ylläolevassa postauksessa ♥

    VastaaPoista

Kirjoita rohkeasti, sillä se ei satu yhtään!!!